Saattoliikenne ja turvallisuus – menneen talven lumia?

Kulunut talvi on ollut poikkeuksellisen luminen. Siitä on ollut paljon iloa, mutta myös erilaisia hankaluuksia. Koulun kannalta haluan nostaa esille sekä lumen paljoudesta että vanhempien huomaamattomuudesta oppilaiden saattoliikenteeseen aiheutuneet häiriöt ja turvallisuusriskit.

Kun lunta oli paljon, sitä kertyi tien vierille sekä Erottajakadulla että Seminaarikadulla niin runsaasti, ettei tiellä tahtonut mahtua kulkemaan kuin yksi auto kerrallaan. Siitä huolimatta oppilaita saattavat vanhemmat halusivat tuoda lapsensa aivan koulun portin viereen tai eteen, johon auto kylmästi pysäytettiin. Usein seurauksena oli melkoinen kaaos joka suuntaan eikä oppilailla ollut turvallista pääsyä kouluun tai henkilökunnalla parkkipaikoille. Erityisen vaarallista varsinkin pimeään aikaan tämä on oppilaille, jotka autojen seasta poukkoilevat sinne tänne.

Oppilaiden turvallisuuden takia toivon, että te vanhemmat malttaisitte kaikkina vuoden aikoina jättää lapsenne vähän kauemmas sisääntuloporteista, kun saatatte heitä autolla kouluun. Porttien sisäpuolelle ajo on myös liikennemerkillä estetty muilta kuin henkilökunnalta.

Monet asiat voivat olla menneen talven lumia, mutta oppilaiden turvallisuus ei.

Matkalla pohjoiseen ?

Säännöllisin väliajoin Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitosta ja siihen liittyvää harjoittelukoulua yritetään siirtää Tampereelle. Nyt siitä puhutaan taas, kuten Hämeen Sanomista olette voineet lukea .

Kansanedustaja, eduskunnan toinen varapuhemies ja Hämeenlinnan normaalikoulun entinen oppilas Tarja Filatov kirjoittaa Hämeen Sanomien vierailijapalstalla 19.3.2010 artikkelinsa lopuksi, että opettajankoulutus on säilytettävä Hämeenlinnassa. Perusteluna hän mainitsee, että Hämeenlinnan koulutusohjelma on yksi suosituimmista koko maan yliopistojen koulutusohjelmista. Laatu on korkeatasoista ja opiskelijat suorastaan tungeksivat tänne. Tästä olemme Tarjan kanssa täällä normaalikoululla täsmälleen samaa mieltä, mutta riittääkö se? Mihin valtavirta nyt vetää ja miksi?

Yliopistolain uudistuksen myötä yliopistoista on tullut julkisoikeudellisia yhteisöjä eli yrityksiin verrattavia itsenäisiä toimijoita, joiden päätöksentekoon ei enää entisellä tavalla voida ulkoapäin vaikuttaa. Toki opetusministeriö suurimpana rahoittajana edelleenkin valvoo ja ohjaa yliopistojen toimintaa, mutta valta koulutuksen, tutkimuksen, hallinnon, rakenteiden ja talouden sisäisestä järjestämisestä on käytännössä siirretty valtiolta yliopistoille. Tampereen yliopistossa ylintä valtaa käyttää yliopiston hallitus ja operatiivisesta toiminnasta vastaa yliopiston rehtori vararehtorien ja johtoryhmän tukemana.

Kasvanut valta lisää merkittävästi vastuuta päätöksentekoon, linjauksiin, toiminnan järjestämiseen ja vaikkapa rakenteellisiin ratkaisuihin, sillä onnistuminen tai epäonnistuminen on nyt yliopistojen omissa käsissä. Onnistumisen edellytyksiä parantaa merkittävästi se, että yliopiston sisällä on olemassa yhteinen tahtotila muutoksen suunnasta ja tavoitteista. Onnistumisen paineitakin on, sillä yliopistot kilpailevat myös keskenään. Tampereen yliopistossa yhteistä linjaa ja uusia toimintatapoja on hiottu vuoden verran työstämällä uutta strategiaa, jonka yliopiston hallitus hyväksyi helmikuun puolivälissä

Omalta kannaltamme huomionarvoisia seikkoja ovat nyt opetusministeriön linjaukset pienistä yksiköistä sekä toisaalta yliopistomme uuden strategian mukainen organisaation, rakenteiden ja tutkinto-ohjelmien uudistaminen. Tutkimuspainotteisuus, laajat kandidaattiohjelmat ja sivuaineoikeus näyttävät ajavan pienen filiaalin törmäykseen uuden strategian ja opetusministeriön intressien kanssa. Myös taloudellisilla seikoilla lienee suurta merkitystä.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa selvityksiä Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja siirtämiseksi Tampereelle on tehty. Selvityksen laajuutta tai muitakaan yksityiskohtia en tiedä, mutta ainakin tiloja ja kustannuksia lienee kartoitettu. Jos opettajankoulutus keskitetään Tampereelle, niin Tampereen normaalikoulu laajennetaan käsittämään myös alakoulu ja Hämeenlinnan normaalikoulun henkilöstölle annetaan mahdollisuus siirtyä sinne. Mikään pikkujuttu tämä ei siis todellakaan ole.

Asioiden edelle ei ole syytä mennä, ja oppilaittemme vanhempien on hyvä tiedostaa, että koulutyö jatkuu toistaiseksi aivan normaalisti eikä koulu sinällään siirry mihinkään. Olivat päätökset opettajankoulutuksesta millaisia tahansa, niin oppilaiden koulutyön turvallisuudesta ja jatkuvuudesta huolehditaan. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli sekä vararehtorit Pertti Haapala ja Harri Melin tulevat Hämeenlinnaan 16.4. kertomaan teettämiensä selvitysten tuloksista ja keskustelemaan kanssamme mahdollisesta siirrosta. Ehkä sen jälkeen tiedämme enemmän siitä, mihin olemme matkalla.